Kuoleman merkki
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
| Kuoleman merkki | |
|---|---|
| Marked for Death | |
 |
|
| Ohjaaja | Dwight H. Little |
| Käsikirjoittaja |
Michael Grais Mark Victor |
| Tuottaja |
Michael Grais Mark Victor |
| Säveltäjä | James Newton Howard |
| Kuvaaja | Ric Waite |
| Leikkaaja | O. Nicholas Brown |
| Pääosat |
Steven Seagal Basil Wallace Keith David |
| Valmistustiedot | |
| Valmistusmaa | Yhdysvallat |
| Tuotantoyhtiö |
Victor & Grais 20th Century Fox |
| Levittäjä |
InterCom Netflix Disney+ |
| Ensi-ilta | 5. lokakuuta 1990 |
| Kesto | 94 min |
| Alkuperäiskieli | englanti |
| Budjetti | 12 000 000 dollaria (arvioitu) |
| Tuotto | 57 000 000 dollaria |
| Aiheesta muualla | |
| IMDb | |
| Elonet | |
| AllMovie | |
Kuoleman merkki (Marked for Death) on vuonna 1990 ensi-iltansa saanut toimintaelokuva. Elokuvan ohjasi Dwight H. Little ja pääosassa on Steven Seagal. Elokuva tuotti maailmanlaajuisesti 57 miljoonaa dollaria.
Juoni
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Varoitus: Seuraava kirjoitus paljastaa yksityiskohtia juonesta.
Elokuva kertoo huumepoliisista John Hatcherista, joka on täysin kyllästynyt työhönsä ja ottaa lopputilin. John suuntaa oitis rauhoittumaan kotiseudulleen sukulaistensa luo. Meno vanhoilla kotikonnuilla on muuttunut ja huumeet hallitsevat nuorten elämää. Jamaikalaiset terrorisoivat pikkukaupunkia huumeillaan, ja pian John päättää lopettaa huumekaupat ja väkivaltaisuudet.
Juonipaljastukset päättyvät tähän.
Näyttelijät
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Steven Seagal | … | John Hatcher |
| Basil Wallace | … | Screwface |
| Keith David | … | Max |
| Tom Wright | … | Charles |
| Joanna Pacula | … | Leslie |
| Elisabeth Gracen | … | Melissa |
| Bette Ford | … | Kate Hatcher |
| Danielle Harris | … | Tracey |
| Al Israel | … | Tito Barco |
| Arlen Dean Snyder | … | Duvall |
| Kevin Dunn | … | Luutnantti Sal Roselli |
| Danny Trejo | … | Hector |
| Earl Boen | … | Tohtori Stein |
Arviot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Video-oppaassa vuodelta 1994 Kari Salminen antoi elokuvan VHS-versiolle kaksi tähteä viidestä, mikä teoksen mukaan vastaa sanallista arviota ”keskinkertainen”.[1]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Romano, Bello (toim.): Video-opas 95, Yli 8500 elokuvaa, 2000 uutuutta. WSOY, 1994. ISBN 951-0-19839-0 (suomeksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Leffatykin arvostelu elokuvasta (Arkistoitu – Internet Archive)